8.4.–2.10.2022
Suomalaisella muotoilulla on vakiintunut maine tasa-arvon sanansaattajana. Lukuisissa ikonisissa muotoilutuotteissamme on nähty voimaa yhdenvertaisemman arjen rakentamiseen. Maineesta huolimatta tasa-arvotyön hyvät aikeet eivät ole aina toteutuneet. Designmuseon kevät- ja kesäkauden päänäyttely vie meidät tutkimaan eri aikakausien tasa-arvotavoitteita demokraattisen yhteiskunnan rakentamisesta aina tämän päivän kysymyksiin representaatiosta ja yksilöiden tarpeista.
Näyttely nostaa esiin muotoilun ja yhdenvertaisuuden välisiä yhteyksiä viimeisen sadan vuoden ajalta. Se tarkastelee tasa-arvon ihannetta paitsi suomalaisen muotoilun tutuimmissa ikoneissa, myös tuntemattomammiksi jääneissä projekteissa. Näyttelyssä muotoilun menneisyys ja nykyisyys kohtaavat samojen kysymysten äärellä: kuka saa suunnitella ja kenen ehdoilla? Kenelle suunnitellaan? Kenen työ on näkyvää, kenen ääni pääsee kuuluviin?
Näyttelyssä on nähtävillä esineitä, jotka ovat meidän ajastamme katsottuna huvittavia tai kummallisia, osa loukkaavia. Läsnä on stereotyyppejä, rodullistamista ja eksotisointia. Ongelmallisten esineiden sisällyttäminen näyttelyyn ei ole itsestään selvää, ja vahingollisen kuvaston toistamisesta on monia eri mielipiteitä. Esineet on kuitenkin otettu mukaan, koska kuraattoreiden näkemyksen mukaan menneisyyden virheitä ei voi lakaista piiloon. Ne ovat esillä muistutuksena siitä, että tasa-arvon toteutuminen vaatii valta-asemien tunnistamista sekä ihmisten keskeistä kunnioitusta myös muotoilukentällä.
Ymmärrys tasa-arvosta muuttuu yhteiskunnan mukana. Edeltävien sukupolvien rakentama pohja ei riitä yhdenvertaisen tulevaisuuden takaamiseen, vaan tarvitaan oman toiminnan ja ymmärryksen jatkuvaa uudelleen arviointia kaikilta toimijoilta myös muotoilun kentällä. Tasa-arvo ei tule valmiiksi.
Sisältövaroitus: Osa näyttelyn esineistä voi olla meidän ajastamme katsottuina loukkaavia. Läsnä on stereotyyppejä, rodullistamista ja eksotisointia.
Kuva: Kobra Agency, valokuvat Paavo Lehtonen. Esineet vasemmalta: Howard Smith veistos 1982, Outi Leinonen Leena keramiikkaveistos 1982 ja mattopiiska Annansilmät-Aitta.
Näyttelyssä mukana:
African Fashion Week Helsinki, Alvar Aalto, Artek, Hilkka-Liisa Ahola, Ensi Aikio, Iida Angeli, Annansilmät-Aitta, Arctic Indigenous Design Archive, Virpi Arrela, Kari Asikainen, Rudy Autio, Kurt Ekholm, FFORA, Kaj Franck, Maiju Gebhard, Svea Granlund, Hakola, Maija Heikinheimo & Aino Marsio-Aalto, Inkermarja Hetta, Friedl Holzer-Kjellberg, Kurt Hvitsjö, Isku, Anja Jaatinen-Winquist, Antti Jalava & Toivo Savolainen & CreaDesign, Lucy Jones & Joonas Kyöstilä, Ulla-Kirsti Junttila & Jari Mäkynen, Anja Juurikkala, Ilari Jääskeläinen, Taisto Kaasinen, Birger Kaipiainen, Iiris Kamari, Inka Maarika Kangasniemi, Maj Kuhlefelt & Pi Sarpaneva, Yrjö Kukkapuro, Joanna Laajisto, Ilmari Laiti, Marja-Liisa Laiti, Outi Leinonen, Tyra Lundgren, Eila Magga, Lea Magga, Viktor Malmberg, Tuuli Mattelmäki, Martela, Mikko Merikallio, Kerttu Nurminen, Eija-Liisa Näkkäläjärvi, Kristiina Näkkäläjärvi, Näkövammaisten liitto ry, Inker-Anni Palojärvi, Pauli Partanen, Tuulikki Pietilä, Ulla Procopé, Annika Rimala, Arto Saijets, Maire Saijets, Kerttu Salmijärvi, Sámi Duodji ry, Michael Schilkin, Seenat, Helena Semenoff, Lyyli Seurujärvi, Aune Siimes, Howard Smith, Katarina Spik Skum, Kari Suomalainen, Suomen romaniyhdistys ry, Talart, Annikki & Ilmari Tapiovaara, Oiva Toikka, Esteri Tomula, Leo Tykkyläinen, Paavo Tynell, Raija Uosikkinen, Sakari Vapaavuori, Sanni Wessman, Tapio Wirkkala ja Dorrit von Fieandt.
Kommenttiraita: Kiia Beilinson ja Nimco Hussein
Konsultaatio: Suomen Romaniyhdistys ry, Nimco Hussein, Áile Aikio, Samia Mohamud ja Juha Sylberg
Kuraattorit: muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola ja amanuenssi Anna Vihma
Näyttelyarkkitehtuuri: muotoilija Hanna Anonen
