4.2.2017-
Designmuseon kokoelmanäyttely avaa suomalaista muotoiluhistoriaa elävinä tarinoina, tämän päivän teknologiaa ja digitaalisia alustoja hyödyntäen. Näyttely kertoo muotoilun olennaisesta roolista suomalaisen hyvinvointivaltion kehityksessä.
Utopialla kokoelmanäyttelyssä tarkoitetaan käytännönläheistä tapaa luoda jotain, millä on merkitystä. Suomalaista muotoiluhistoriaa lähestytään monen eri teeman kautta. Tilallisesti näyttely on jaettu kuuteen osaan: Prosessihuoneeseen, Virtuaalihuoneeseen, Aikajanakäytävään, Ikonihuoneeseen, Vaihtuvaan tilaan ja Varastoon.
Prosessihuone avaa muotoilun arkea, sitä mitä tapahtuu ennen kuin esineestä tai palvelusta tulee valmis tuote. Prosessit muuttuvat ja tila esittelee muotoiluprosesseista seitsemän erilaista esimerkkiä. Niistä jokainen on ollut oman aikansa utopia, kuten huoneessa nähtävät Nokian kännykät tai Rovion pelit.
Virtuaalihuoneessa tutustutaan kolmiulotteisesti vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa, joka oli suomalaisen muotoilun, taiteen ja arkkitehtuurin läpimurto kansainvälisessä kontekstissa. Aalto-yliopiston MediaLabin tuottaman digi-aineiston avulla rakennus ja siellä nähdyt esineet heräävät henkiin VR-lasien avulla. Virtuaalihuone tarjoaa myös 180 asteen videoprojisoinnin Marimekon painokankaista.
Aikajanakäytävässä kävijä saa kokonaiskuvan suomalaisen muotoilun historiasta, sekä sen merkittävistä yhteiskunnallisista käänteistä digitaalisen seinäprojisoinnin avulla. Käytävää kuvittaa kokoelmista koottu runsas kuva-aineisto teksteineen.
Ikonihuone esittelee klassikkotuotteisiin johtaneita utopioita naiset vahvasti huomioiden. Esillä ovat muun muassa Gunnel Nyman, Vuokko Nurmesniemi, sekä muotoilijapariskuntina Aino ja Alvar Aalto, Tapio Wirkkala ja Rut Bryk. Vaihtuvana ikonina tutustutaan muotoilija Harri Koskisen tuotantoon.
Varastohuoneeseen on koottu suuri määrä kokoelmaesineitä eri aikakausilta. Esineet täydentävät kuvaa koko näyttelyn läpileikkaavista teemoista: toivosta, hyvinvoinnista, demokratiasta, globalisaatiosta, kulutuksesta, yhdenvertaisuudesta, historiasta, tulevaisuudesta sekä suomalaisen yhteiskunnan murroksista. Esillä on muun muassa saamimuotoilun perinnettä edustava Lapin sormus, joka tuli museon kokoelmaan vuonna 1881.
Digitaaliset sovellukset mahdollistavat ennennäkemättömien aineistojen esittämisen ja moninkertaisen tietomäärän. Näyttely jatkuu kaikille avoimena virtuaalisena digiarkistona osoitteessa: https://collection.designmuseum.fi
Museon kokoelmanäyttelyyn voi tutustua nyt virtuaalisesti!
Kokoelmanäyttelyn Utopia nyt – kertomus suomalaisesta muotoilusta voi kokea nyt myös virtuaalisesti kotoa käsin. 3D-kierros on toteutettu yhteistyössä museon naapurin, kiinteistönvälitysliike Blokin kanssa, joka normaalisti käyttää virtuaaliesittelyitä asuntojen markkinointiin. Virtuaalikierroksen on kuvannut Henri Kämärä, Shou3D. Linkki virtuaalinäyttelyyn.
Näyttelyiden teematekstejä voi lukea täältä.
Vaihtuvassa tilassa: Fokus Bauhaus
Utopia nyt – Kertomus suomalaisesta muotoilusta -kokoelmanäyttelyn osana on näyttelytila, joka tuo vaihtuvuutta pysyvään näyttelyyn. Fokus Bauhaus on parhaillaan esillä Vaihtuvassa tilassa.
Kuten termi ‘pohjoismainen design’, myös sana ‘Bauhaus’ viittaa moderniin, käytännölliseen ja demokraattiseen muotoiluun. On kulunut sata vuotta saksalaisen Bauhaus-koulun (1919–1933) perustamisesta. Nyt on aika katsoa Designmuseon kokoelmia bauhaus-silmälasien läpi ja etsiä vaikutteita sekä yhtäläisyyksiä ja eroja. Museon kokoelmanäyttelyn Vaihtuvassa tilassa esitellään yksi keskeisimmistä Bauhaus-esineistä: Wilhelm Wagenfeldin muotoilema niin sanottu Bauhaus-valaisin vuodelta 1924. Fokus Bauhaus -näyttely ottaa ihannoidun esineen kriittisen tarkastelun kohteeksi. Se pohtii, miten vaikeaa on toteuttaa utopioita ja kohdentaa yleisön katseen muotoilun haasteisiin.
Näyttely linkittää Bauhausin filosofian Designmuseon kokoelmanäyttelyn esineisiin ja kysyy: Mikä oli Bauhausin merkitys Pohjoismaissa ja mikä on sen suhde pohjoismaiseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin? Onko näillä ilmiöillä yhteinen historia vai edustavatko ne täysin eri maailmoja? Mitä ‘Bauhaus’ oikeastaan tarkoittaa? – Entä sitten ‘pohjoismainen design’?
Fokus Bauhaus -näyttelyä ovat tukeneet: Goethe-Institut Finnland ja Taiteen edistämiskeskus. Sen ovat kuratoineet Julia Meer Berliinistä ja Julia Kartesalo Helsingistä.
UTOPIA NYT:
Näyttelykokemuksen ja -arkkitehtuurin sekä digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa on Designmuseon kumppanina toiminut Suunnittelutoimisto Bondin Helsingin ja Lontoon studioista koottu tiimi.
Näyttelyn kuratoinnista Designmuseossa vastaa kuraattori Katarina Siltavuori yhdessä asiantuntijatiimin kanssa.
Näyttelyä ovat tukeneet Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 100-vuotissäätiö.
Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat: Avotakka, Iittala, Suunnittelutoimisto Bond.
Kiitokset: Aalto-yliopisto, Alastek, Innolux, Link design, Marimekko, Ponsse, Rovio.
