Teemme haastattelun Leenan kanssa puhelimitse. Kiireinen museolehtori on juuri valmistelemassa huomista tilaisuutta. Mitä kuuluu? Saan vastaukseksi, että oikein hyvää, mutta viime aikoina ei ole ehditty nukkua kovin paljoa. Syksystä asti monen muun projektin ohessa Designmuseon museolehtoreita on työllistänyt Museovisio-hanke, jota he ovat molemmat edistäneet suurella sydämellä: nyt visioidaan arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keskusta.
Alusta asti Leenalle oli selvää, kun hän 20 vuotta sitten aloitti museolehtorin työssä, että muotoilukasvatus tulee saada osaksi toimintaa. Mutta ei vaan Designmuseossa, vaan valtakunnallisesti ja osana koulujen opetussuunnitelmaa. Muotoilukasvatus oli 90-luvulla ihan uusi käsite ja ajatus. Pyörät ovat pyörineet ja nyt monilla foorumeilla puhutaan muotoilukasvatuksesta ja sen moninaisista mahdollisuuksista. Sitä toteutetaan laajasti kouluissa ja Helsingin kaupunki on aktiivisesti mukana muotoilukasvatuksen jalkauttamisessa.
Leena katsookin tyytyväisenä ympärilleen. – Paljon on tehty työtä ja oltu mukana monissa hienoissa projekteissa, että tähän on tultu. Keskeisen tärkeää on ollut yhteistyö arkkitehtuurikasvattajien kanssa esimerkiksi Ampiainen-hankkeessa – Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta kouluihin. Nyt voi sanoa, että kaikki elementit ovat Suomessa olemassa – osaaminen, välineet, verkostot ja kiinnostus – mutta puuttuu jatkuvuus. Tärkeän asian tulisi olla kaikkien saatavilla. Tarvitaan oikeat resurssit ja kunnon tilat, jonka alle toimintaa voidaan koota ja sanoa: täältä saat suunnittelualojen supervoimat käyttöösi.
Ajanmukaiset ja laadukkaat tilat oppimiselle ovat tietenkin tuiki tarpeelliset. Arkkitehtuurin ja muotoilun uudessa museossa, jonka alustavaa konseptia Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä museoiden kanssa edistävät. Oppiminen olisi uuden museon sydämessä. Kyllä, Leenan mukaan elinikäisen oppimisen ajatus läpäisee koko uuden museon toiminnan, eikä se pysy edes museon seinien sisällä, vaan säteilee sieltä valtakunnallisesti ja globaalistikin. Tämä on Leenan toive, johon hän uskoo vakaasti.
Inspiraatiota Isosta-Britanniasta
Designmuseo sai Kulttuurirahaston Museovisio-apurahan arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen keskuksen visiointiin. Työryhmään kuuluvat Designmuseon museolehtoreiden lisäksi yhteistyöpäällikkö Arja-Liisa Kaasinen Arkkitehtuurimuseosta, arkkitehtuurikasvatuksen pioneeri Jaana Räsänen Archinfosta sekä Ornamosta Petra Ilonen, joka on ollut pitkään tekemässä Muotoilun Skidiakatemiaa. Työryhmä teki joulun alla vierailun Ison Britannian merkittäviin arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen paikkoihin, kuten juuri avattuun V&ADundee-museoon. Monissa vierailukohteissa tunnettiin Suomen edistyksellinen arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus. Mutta kyllä matkoilta saatiin myös oppia. Brittimuseot olivat upeita oppimisen tiloja, ja kasvatustyötä ei ollut eristetty irralliseksi saarekkeeksi. Sille oli annettu tilaa ja työvoimaa ja myös korkeat tavoitteet. Oppiminen sitoo yhteen koko museon ja avaa väylän kommunikoida ulos niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
– Dundeessa kuulimme V&A-bussista, joka kiersi kertomassa rakenteilla olevasta museosta ympäri Skotlannin nummia jo vuosia ennen kuin uusi museo avattiin. Nyt ihmiset ovat ottaneet uuden tilan erinomaisen hyvin omakseen. Minkälainenhan olisi arkkitehtuuri- ja designbussi, joka kiertäisi ympäri Suomea ja innostaisi ihmisiä osallistumaan oman ympäristönsä suunnitteluun?
Visiointia oppimisen keskuksesta
Millainen oppimiskeskus tulisi sitten aivan konkreettisimmillaan olemaan?
-Keskus tulee olemaan innostava tila, johon eri-ikäiset ja erilaisista lähtökohdista tulevat ihmiset kerääntyvät oppimaan muotoilusta ja arkkitehtuurista. Se on myös aineeton toiminnan keskus ja yhteistyöverkosto, joka vie oppimisen talon fyysisten rajojen ulkopuolelle. Verkostossa toimimisen ajatus tulee suoraan suunnittelualoilta: ryhmässä tehdään ja muutoksen tutkiminen sekä asioiden eteenpäin kehittäminen ovat työn ytimessä.
Museot ovat aina hyvin konkreettisia paikkoja; niissä on esineet, tilat sekä välineet vuorovaikutukseen. Uuden keskuksen tulee olla päräyttävän hyvin suunniteltu paikka ja aivan erityinen oppimisympäristö, joka tunnetaan kansainvälisesti. Suunnitteluammattilaiset ovat vahvana resurssina kaikessa toiminnassa ja alalla ominainen monialaisuus keskeinen periaate. Tutkitaan ja ihmetellään yhdessä mennyttä ja tätä päivää ja otetaan vastuuta tulevasta.
Keskuksen perustehtävä on ymmärryksen lisääminen muotoilusta ja arkkitehtuurista. Museon kokoelmat ja tietovarannot ovat itsestään selvä ydin ja kivijalka, tiedon lähde ja tutkimuksen kohde.
Museovision seuraavat askeleet
Mitä Museovisio-hankkeessa tehdään seuraavaksi? – Parhaillaan suunnittelemme vielä nyt keväällä pidettäviä ideointipajoja, jossa haluamme kuulla aikaisemmilta yhteistyötahoilta ja mahdollisilta uusilta kumppaneilta ajatuksia ja toiveita. Mietimme uuden keskuksen sidosryhmiä hyvin laajasti, ja mukaan kutsutaan kasvatuksen toimijoita, korkeakouluja ja tutkimuskenttää, yhteisöjä ja kulttuuritoimijoita sekä yritysmaailmaa.
Vielä lopuksi on pakko kysyä, miksi oppimiskeskusta tehdään juuri nyt? Leena miettii hetken ja toteaa sitten, että keskushan on jo pitkään ”ollut olemassa”. Nyt vain tarvitaan tilat ja resurssit, että se pääsee viimein operoimaan oikeassa mittakaavassa.