Tulevaisuudentutkija Esko Kilpi ja muotoilija Ilkka Suppanen järjestivät keskustelutilaisuuden eri alojen asiantuntijoille Designmuseolla maanantaina 11.6. Avauspuheenvuorossaan Suppanen hahmotti Timo Sarpaneva -näyttelyn kautta teollisia vallankumouksia, jotka muotoilija on läpikäynyt omassa työssään. Pyysimme Suppasta kertomaan näistä lisää.
Ensimmäinen teollinen vallankumous – tavaroiden helppo liikkuvuus
Timo Sarpanevan ensimmäinen merkittävä työ oli “Kukko” Pannumyssy, joka esiteltiin kuuluisassa Milanon triennaalissa Italiassa vuonna 1950. Pannumyssy on muotoilijan suunnittelema ja hänen äitinsä kirjailema. Esine kuvastaa tuotetta, jonka syntyyn vaikutti ensimmäinen teollinen vallankumous. Höyrykoneet, rautatiet ja laivat synnyttivät ensimmäisen teollisen vallankumouksen. Ne mahdollistivat tavaroiden ja materiaalien helpon liikkuvuuden ympäri maailmaa vaatien samalla vähemmän työtä ja energiaa kuin aiemmin.
Luonnos “Kukko” pannumyssystä vuodelta 1949.
Toinen teollinen vallankumous – massatuotteita liukuhihnalla
Kaikkien tuntema Timo Sarpanevan valurautapata on käytännöllinen ja kaunis. Se on ollut myös helposti saatavilla kaikkiin koteihin. Valurautapata on tyypillinen tuote-esimerkki toisesta teollisesta vallankumouksesta, jossa massatuotteita alettiin valmistaa liukuhihnalla korkealuokkaisista materiaaleista ja parhaita mahdollisia suunnittelijoita käyttäen. Teollinen tuotanto mahdollisti kohtuullisen hinnan ja korkealuokkaiset tuotteet. Valurautapata edustaa tavallaan “pohjoismaista” teollisen vallankumouksen mallia, jossa teollinen tuotanto mahdollisti korkeatasoisten tuotteiden hankkimisen myös köyhempien perheiden koteihin. Designia kaikille, ”kauniimpia arkipäivän tuotteita”, kuten ruotsalaiset sanoisivat.
Timo Sarpaneva suunnitteli vuonna 1976 saksalaiselle Rosenthal -yritykselle kokonaisen sarjan keramiikkatuotteita. Hänen Suomi -niminen sarjansa on yhä 42-vuoden jälkeen Rosenthalin sarjan myydyin tuote. Suomi-sarja edustaa jo seuraavaa designin hyödynnettävyyden astetta, jossa suunnittelija ei pelkästään suunnittele yhtä tai kahta tuotetta, vaan hän hallitsee koko tuoteperhettä alusta loppuun aina suunnittelusta ostopäätökseen sekä lopulliseen käyttöön. Myös Timo Sarpanevan alun perin omille tuotteilleen suunnittelema Iittalan “i” -logo on merkittävä seuraava askel designin käytöstä, jossa suunnittelija suunnittelee niin brändin kuin brändikokemuksen.
Neljäs teollinen vallankumous – kolikolla on aina kaksi eri puolta
Digitaalista vallankumousta voidaan kutsua muotoilun neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Uusi teknologia antoi Timo Sarpanevan leskelle Marjatta Sarpanevalle mahdollisuuden järjestelmällisesti dokumentoida kotivideokameroiden avulla miehensä työtä, joka ei ennen videokameroita ollut aiemmin mahdollista. Marjatan kuvaamat videotallenteet ovat merkittävässä osassa Designmuseon näyttelyä ja varmasti monelle ihmiselle ainoa mahdollinen tapa tutustua henkilökohtaisesti suunnittelijaan nimeltä Timo Sarpaneva.
Timo Sarpaneva työskenteli uransa lopussa kuuluisan muranolaisen lasimestarin Pino Signoretton kanssa Italiassa. He tekivät yhdessä uniikkitöitä, joita myytiin niin keräilijöille, gallerioille kuin yrityslahjoiksi isoille merkittäville yrityksille. Sarpanevalla ei ollut toimeksiantajaa, hierarkkisia organisaatioita tai yhtä yritystä, jonka kanssa työskennellä. Timo Sarpaneva loi itse uuden businessmallin, eräänlaisen arvoverkoston, josta arvo siirtyi sidosryhmältä toiselle uudella ei-hierarkkisella tavalla. Jos olemme hieman käsitteellisesti joustavia, toimintamallia voidaan pitää neljännen teollisen vallankumouksen kaltaisena toimintamallina. Toimintamallissa suunnittelija toimii systeemien ja businessmallien suunnittelijana.
Nykyään meidän saatavillamme on suuri määrä erilaisia uusia teknologioita. Havaittavissa on uusien businessmallien synty ja teknologian osittainen demokratisointi. Nanoteknologia, automaatio, robotit, 3D-printtaus tai “digitaalinen” tuotanto mahdollistavat toimintamallit ja suunnitelmat, jotka aiemmin eivät koskaan olleet mahdollisia.
Neljäs teollinen vallankumous sisältää suuren määrän mahdollisuuksia. Kaikilla asioilla on aina toinen puoli ja neljäs teollinen vallankumous sisältää myös haasteita. Automatisaatio aiheuttaa työttömyyttä, matalaa tuottavuutta kehittyneissä teollistuneissa maissa sekä lisää globaalia epäoikeudenmukaisuutta globalisaation ja uusien kehittyvien talousalueiden kehityksestä johtuen.
Ilkka Suppanen
Helsingissä 20.6.2018