Maria Schwartzberg (1873–1923)
Valkoisen armeijan tulo Helsinkiin 16.5.1918
Vita arméns intåg i Helsingfors 16.5.1918
Kuvakudos, villa ja puuvilla
160 x 230 cm
Inventaarinumero G488
Taidemaalari Maria Schwartzbergin (1873–1923) suunnittelema kuvakudos esittää voitonparaatia Helsingissä toukokuussa 1918. Valkoiset olivat voittaneet sisällissodan ja voitonjuhla täytti pääkaupungin kadut. Vapaaehtoisista sotilaista koostuva “talonpoikaisarmeija” marssii, liput liehuvat ja torvisoittokunta soittaa. Vinjettikuvissa näkyy tykistöä sekä polkupyöräjoukot ja tekstiilin ylälaidassa lentävät tyylitellyt lentokoneet.
Keskushahmona on valkoisten joukkojen ylipäällikkö kenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim valkohattuisten jääkäreiden keskellä hevosten selässä. Tuomiokirkon rappusille asettuneet, valkoisiin pukeutuneet neidot heittävät portaille kukkasia. Yleisö heiluttaa valkoisia nenäliinoja. Ainutlaatuinen massatapahtuma on tallennettu myös Sven E. Svenssonin ohjaamana filmille, joka on itsenäisen Suomen ensimmäisiä dokumenttielokuvia.
Tekstiili valmistui vuonna 1919, vuosi sisällissodan päättymisen jälkeen. Hyvin ajankohtainen, poliittinen aihe on tiivistetty dekoratiiviseksi kuvaksi. Mukana on heraldisia elementtejä, maakuntavaakunoita ja taiteilijan monogrammi MRS ja alhaalla tapahtuman päivämäärä. Tämä on dokumentti tärkeäksi koetusta ja muistettavasta tapahtumasta. Maria Schwartzbergin kuvakudos muistaa historian voittajan näkökulmasta, ja liittyy siten eurooppalaisten gobeliinien perinteeseen. Se tallentaa vallanpitäjän kunnian hetken arvokkaaseen materiaaliin ja taitavaan käsityöhön. Designmuseon kokoelmassa tämä kuvakudos muistuttaa, että muotoilu ei ole poliittisesti neutraalia. Muotoilu on oman kulttuurinsa tuote ja edustaa suunnittelijansa aatemaailmaa.
Tekniikkana on perinteinen kuvakudos, tarkemmin kelim-tekniikka, ja materiaaleina kuteessa villa ja puuvilla sekä loimessa puuvilla. Tekstiili on kudottu poikittain ja päähän on jätetty hapsut. Verrattuna keskieurooppalaisiin gobeliineihin toteutus on karkeampi. Myös väritys on niukka.
Taidemaalari ja yrittäjä
Kuopiossa koulunsa käynyt papin tytär Maria Schwartzberg (1873–1923) kouluttautui taidemaalariksi ja piirustuksenopettajaksi Helsingissä ja hankki lisäoppia maalarina Pariisissa ja Tukholmassa. Tämä Anna Sahlsténin ikätoveri ja ystävä maalasi koko elämänsä ajan, mutta loi myös uran tekstiilisuunnittelijana. Schwartzberg toimi Suomen Käsityön Ystävien “taiteellisena neuvonantajana” vuosina 1902–1917. Hän suunnitteli yhdistykselle sisustustekstiilejä ja kirkkotekstiilejä sekä malleja käsitöihin. Piirsipä hän yhdistyksen liikemerkinkin.
Vuonna 1917 Schwartzberg irtisanoutui Käsityön Ystävistä yhdessä työtovereidensa Lina Palmgrénin ja Ingegerd Eklundin kanssa ja he perustivat oman yrityksen. Kolmikko oli aikaisemmin julkaissut käsityömallikirjat Kutomalleja (1912) sekä Ompelumalleja (1912). Mukaan tuli vielä Aino Keinänen-Baeckman. Heinäkuussa 1917 perustettu yritys Ab Konstindustri Taideteollisuus Oy valmisti ja myi tekstiilejä sekä käsityömalleja.
Taideteollisten toimijoiden osakeyhtiöt olivat olleet tähän asti harvinaisia. Oman firman perustaminen kertoo uudesta optimismista, ostavan yleisön kasvavasta kiinnostuksesta yksilöllisiä sisustustekstiilejä kohtaan. Yrityksellä oli oma liike Helsingissä. Näyttelyissä se esitteli muodikkaita sisustustekstiilejä: karvalankamattoja, kirjailtuja tyynyjä, verhoja ja pöytäliinoja, batiikkitöitä ja vaatteitakin.
Suurenmoinen gobeliini – kansallinen symboli
Maria Schwartzbergin “suurenmoinen gobeliini” (ruotsiksi: storartad gobeläng) oli esillä Taideteollisuus Oy:n näyttelyssä Stenmanin taidesalongissa Helsingissä marraskuussa 1919. Kuvakudos kiinnitti välittömästi yleisön huomion, ja se myytiin heti avajaispäivänä. Näyttelyssä oli mukana myös karvalankamatto ‘Valkoisten ja punaisten taistelu 1918’, jota Hufvudstadsbladetin artikkelin mukaan monet himoitsivat. Nimensä mukaisesti tässäkin tekstiilissä on poliittinen aihe, joka on tyylitelty heraldiseen henkeen. Samassa näyttelyssä nähtiin myös Schwartzbergin suunnittelema Parikkalan suojeluskunnan lippu. Selvästikin hänen elämänpiirinsä ja ammatti-identiteettinsä kiinnittyi “valkoiseen” Suomeen.
Maria Schwartzberg kuoli angiinan jälkitautiin vuonna 1923. Valkoisten voitonparaatista kertova kuvakudos oli esillä hänen muistonäyttelyssään Helsingissä. Kun Suomen valtio osallistui vuonna 1925 Pariisin kansainväliseen taideteollisuusnäyttelyyn – kuuluisaan art deco -näyttelyyn – kuvakudos oli Suomen osaston keskeinen teos.
Schwartzbergin mallin mukaan on valmistettu useampia kuvakudoksia, ja toistaiseksi on epäselvää, mikä niistä oli Pariisissa. Designmuseon kokoelmissa olevan kuvakudoksen on omistanut johtaja John Engblom Turusta. Samanlainen kuvakudos on komistanut vuorineuvos Walter Ahlströmin kotia Havulinnassa Noormarkussa. Vuorineuvos Onni Saastamoisen omistuksessa ollut kuvakudos on nykyään Karjalan lennostossa Kuopiossa.
Leena Svinhufvud
Lähteet:
Designmuseon arkisto, muotoilijarekisteri
Pennskaft, A.-B. Konstindustris utställning
Hufvudstadsbladet, 28.11.1919, nro 326, s. 10
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
1. B. [Arttu Brummer], “Taideteollisuus” Oy:n näyttely Uusi Suomi, 25.11.1919, nro 272, s. 6
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
A.-B. Konstindustri öppnar i Stenmans konstsalong en utställning
Hufvudstadsbladet, 23.11.1919, nro 321, s. 13
Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
Taideteollisuus Oy. Pörssitieto.
Maija Vuornoksen esitelmä Maria Schwartzbergistä
http://henrik-ja-laura.fi/esitelmat-vaalarokua/maria-schwartzberg/
Artikkeli julkaistu 11.5.2018