Kokoelmista vastaava amanuenssi Susanna Thiel on käynyt läpi Designmuseon tuottaman Arabian verkkonäyttelyn yli 10-vuotista historiaa. Tässä artikkelissa hän nostaa esiin Designmuseolta useimmin kysytyt kysymykset Arabian tuotantoon liittyen. Vastauksista voit löytää vinkkejä oman Arabian esineesi tunnistamiseen.
Teksti: Designmuseon amanuenssi Susanna Thiel
Julkaistu: 14.5.2020
Suomalaisten arjen ja juhlan muistoihin liittyvät lähes poikkeuksetta Arabian astiat. Arabian tehtaan historia ja Suomen itsenäisyyden historian käännekohdat liittyvät monesti yhteen. Myös jokaisella perheellä on tarinoita, joihin Arabian käyttöesineet ovat liittyneet: isovanhempien häälahjaksi saama astiasto, oma ensimmäisen muki tai lautanen, työpaikan ruokalan lautaset. Ne kaikki kertovat arjen historiaa muotoiltujen esineiden kautta. Samalla Arabian tuotantoon liittyy ylpeys suomalaisesta työstä ja kaikesta tehtaalle vuosien varrella kertyneestä osaamisesta ja taidosta.
Tilausta ja tarvetta Arabian museon esineistön avaamiselle saavutettavassa muodossa siis oli. Näistä lähtökohdista Designmuseon tallennustyöryhmä alkoi toteuttaa verkkonäyttelyä vuonna 2008. Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa –verkkonäyttely on tehty Designmuseon esine- ja kuvakokoelmien pohjalta. Esineiden ajoitukset, suunnittelija- ja nimitiedot perustuvat ajankohtaiseen tutkimukseen ja niitä päivitetään edelleen. Kävijöitä verkkonäyttelylle on kertynyt avajaisvuoden jälkeen 433 698.
Verkkonäyttely perustuu Memoron-kokoelmanhallintaohjelmalle, johon museon kokoelmat on luetteloitu. Kuvat on pääosin kuvattu tietokantaa varten. Lisäksi on käytetty kuva-arkiston tietokantaa varten skannattuja historiallisia kuvia.
Vielä kymmenen vuotta sitten yleisön kiinnostus tehtaalla valmistettua ja suunniteltua esineistöä kohtaan oli suurta. Tunnistuspyyntöjä ja tietopalvelukysymyksiä Arabian esineistä saapui runsaasti. Verkkonäyttelyllä pyrittiin avaamaan Arabian museon yhteyteen kerättyä käyttökeramiikan kokoelmaa ja helpottamaan tunnistussumaa. Vuosien aikana tunnistamisen tavat ovat kehittyneet. Designmuseo oli mukana suomalaisten museoiden Kysy museolta -verkkotietopalvelussa vuosina 2010-2015 ja Arabia-aiheisia kysymyksiä kertyi reilusti yli 5 000 kappaletta, näiden vastauksista muodostui omanlaisensa tietopankki, joka nyt ei valitettavasti ole alan harrastajien käytettävissä. Materiaali on tallessa Designmuseolla ja parhaillaan mietitään, miten se saataisiin yleisön käyttöön.
Museoiden rooli asiantuntijuuden ja tiedon linnakkeina on myös kymmenen viime vuoden aikana muuttanut muotoaan yhteisöllisempään tiedon tuotantoon, jolloin tarve asiantuntijoiden tunnistuspalvelulle on merkittävästi vähentynyt. Tähän suurimpana vaikuttimena lienee internetin ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla jaettujen kuvien määrän kasvu, tietoa löytyy hakukoneita käyttämällä. Silti muutamat peruskysymykset nousevat Arabian tuotteista puhuttaessa edelleen esiin:
1. ”Esineessäni on koriste, jota ei löydy netistä selaamalla. Onko tämä todella harvinainen?”
Arabian valmistamissa esineissä on käytetty tehtaan toiminnan yli 140-vuotisen historian aikana tuhansia erilaisia koristeita. Kaikkia näitä ei ole inventoitu ja ajoitettu, joten monet koristeet jäävät tunnistamattomiksi. Harvinaisuuden arviointiin tarvittaisiin myös konkreettisia lukuja esineiden tuotantomääristä ja näistä tiedot ovat niin hajanaisia, että valmistusmääriä ja tietoa siitä, kuinka paljon esineitä on ihmisten kotona ja kokoelmissa säilynyt on mahdotonta arkistotietojen perusteella arvioida.
Pieni tietopaketti Arabian käyttämistä koristelutekniikoista on aina paikallaan:
Yksinkertaisimmillaan koriste on värilasite. Erilaisia raitakoristeita ja vaativampia kuva-aiheita on toteutettu käsin maalaamalla. Kuparipiano on grafiikasta johdettu kuvan siirtämisen menetelmä, usein kuparipainokoristeet ovat lasitteen alla ja kestäviä. Kuparipainolla saadaan luotua vain yksivärisiä koristeita, joten moniväriset siirtokuvat ovat olleet suosittu koristelumenetelmä. 1950-luvulle saakka siirtokuvat Arabian esineissä olivat lasitteen päällä ja helposti kuluvia. Kuvat ostettiin aluksi muista Euroopan maista, mutta 1920-luvun lopulla Turun Kivipaino alkoi valmistaa niitä.
Turun Kivipainon koristeita voi selata Finna.fi -palvelussa, jonne Turun museokeskus on avannut kokoelmansa näistä koristeista. Siirtokuvakoristeilla on sekä erityisnimiä että vain tehtaan omia numerotunnuksia. Arabian oma seripaino perustettiin 1960-luvulla siirtokuvatuotantoon. Puhalluskoristeet, jotka tehdään mallineen ja väriruiskun avulla, ovat olleet käytössä pesukalustoissa 1900-luvun alussa ja taloustavarassa 1930- ja 1940-luvulla. Pohjaväri eli myös fondiväriksi kutsuttu koriste puhalletaan väriruiskun avulla esineen pintaan tai reunaan. Leimakoriste tehdään kumileimasimella, joka kastetaan väriin.
2. ”Esineessäni on todella erikoinen leima, jota ei löydy Arabian tehtaan merkkien joukosta. Miten saan lisää tietoa merkeistä?”
Vuosien saatossa vaihtuneista leimoista ja muista merkeistä ei pidetty Arabialla systemaattista kirjanpitoa. Tehtaan työntekijä Edvin Lindqvist sai vuonna 1963 toimeksiannon tehtaanmerkkien ja tuotekatalogien inventoinneista. Tehtaanleimojen lisäksi esineen pohjiin on lyöty muita ajoitusleimoja, laatumerkintöjä, mallitunnuksia, massaan ja koristeeseen liittyviä nimiä ja suunnittelijan tai koristelijan signeerauksia. Esineessä voi olla tilaajan leima tai uunin ja astianpesukoneen kestävyyteen liittyviä merkkejä. Lindqvistin inventoinnin pohjalta on julkaistu taulukot Arabian tehtaan leimoista. Ne on julkaistu Keramiikka ja lasi -lehden Arabian 100-vuotisjuhlanumerossa 1973 ja myöhemmin irrallisena lehtisenä ja verkkosivuina. Merkintöjen puuttuessa tai ollessa epäselvät materiaali, muoto tai koriste voivat antaa apua tunnistuksessa.
3. ”En löydä esinettäni Arabian käyttökeramiikan verkkonäyttelystä, mistä muualta voisin etsiä tietoa?”
Arabian vanhoja hinnastoja ja tuoteluetteloita voi selata Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Antiikki ja taidekirjat -kustantamo on julkaissut näköispainoksia Arabian tuoteluetteloista. WSOY:n Keräilijän aarteet-julkaisusarjan kirjoissa on runsaasti kuvitettuna tietoa Arabian tuotannosta, hakemistoja malleista, koristeista ja muotoilijoista. Designmuseon Arabia-julkaisu vuodelta 2009 on kattava teos tehtaan vuosikymmenistä ja esineistä.
4. ”Minkä arvoinen esineeni on?”
Museot eivät voi eettisistä syistä antaa esineistä hinta-arvioita. Esineen arvoa kannattaa tiedustella antiikkiliikkeistä tai huutokauppakamareista. Näistä voi myös kysyä apua, jos on hakemassa esineelleen vakuutusarvoa. Kannattaa pitää mielessä, että arviot voivat vaihdella ja muuttua eri ajankohtina. Mitään absoluuttista hintaa Arabian tehtaan tuotannosta poistuneella esineellä ei ole, kaikki nämä määräytyvät ja muuttuvat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan.
Lähteet:
Arabian tehtaan arkisto, Designmuseo Arabian kahvikupit 1916-2016, Leppänen, Helena. WSOY 2016. Arabia – keramiikka, taide, teollisuus. (toim. Marianne Aav). Designmuseo, 2009. Arabia. (toim. Marjut Kumela) Arabian posliinitehdas 1987, Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004.
Kuva: Rauno Träskelin, Armi-kahvikuppi ja puhalluskoristekaavain / Arabia
