Suomalaisen muotoilun kultakauden monet suuret nimet syntyivät 1900-luvun ensi kymmenillä. Heidän joukossaan kasvoi myös Vappu Niittylä (1920 – 2000), jonka syntymästä tulee vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Hänen luonnoksiaan on Designmuseon kokoelmissa 35 kappaletta.
Vappu Niittylä opiskeli Ateneumissa, Taideteollisuuskeskuskoulun tekstiilitaiteen osastolla muun muassa Arttu Brummerin johdolla. Sota-ajan jälkeen Niittylä suunnitteli sekä taidetekstiilejä että teollisia malleja eri yrityksille, keskeisinä Ruotsin Handarbetets Vänner, Suomen Käsityön Ystävät ja Villayhtymä. 1950-luvulla hän myös opetti Invalidien liiton oppilaitoksissa. Monipuolisia työtehtäviä oli kotimaan lisäksi runsaasti myös Ruotsissa ja Norjassa. Häntä pidettiin 1960-luvun alussa varteenotettavana suomalaisen tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden tekijänä.
”Luovan ihmisen pitää olla monipuolinen”
Moderni mutta maanläheinen ilmaisu ja kertova kuvamaailma tulevat esille erityisesti hänen ryijyissään, joista tunnetuin lienee Hiillos. Esimerkki luonnon merkityksestä, liikkeestä ja tapahtumallisuudesta on puolestaan Muuttolinnut-luonnos, jossa hän on yrittänyt saada esiin lintujen muuttokohinan vaikutelman. Kankaiden suunnittelussa vähillä elementeillä täytyi saada aikaan hyvää tulosta, mikä oli Niittylän mukaan sekä haastavaa että kiinnostavaa. Hän suunnitteli esimerkiksi Pallastunturin hotellin sisustuksen verhoilukankaat Lasse Ollinkarin muotoilemiin huonekaluihin. Tekstiilien lisäksi hän suunnitteli myös Kalevala Korun mallistoon Linnanrouva-rannekorun, muita koruja Invalidien liiton oppilaitokseen sekä kirkkotekstiilejä.
Vappu Niittylä tunsi luovan prosessin eri vaiheet ja antoi luonnosteluvaiheessa oikean hetken viedä – ilman väkinäistä yritystä ja usein yöllä. Lopullinen malli saattoi syntyä vasta työtä valmistettaessa. Niittylä toimi monipuolisesti ja itsenäisesti, osallistui suunnittelukilpailuihin ja menestyi palkittuna taiteilijana. Hän totesi kuitenkin:
”Ei ryijyä tee, ellei ole olemassa tilausta, ja kilpailu on tilaus. — Jos omia aikojaan tekee luonnoksia, siitä työstä puuttuu jännite ja jännitys. Tarvitaan tykki selän taakse.”
”Vietin aika ihanan lapsuuden”
Vappu Niittylä syntyi Pälkäneen luonnonkauniiden maisemien keskelle Niittylän tilalle.
”Elettiin vakaasti ja varmasti, eikä kukaan voinut ajatellakaan, että elämä voisi muuttua nykyisenkaltaiseksi”, taiteilija muisteli.
Isä Arvi Niittylä oli luonteeltaan taiteellisesti orientoitunut ja opetti näkemään luonnon arvon. Äiti Naemi puolestaan ehdotti opintojen jatkamista käsityöseminaarissa, hän itse oli ollut morsiuskurssilla Wetterhoffin oppilaitoksessa Hämeenlinnassa. Kaksi sisarta ja veli muodostivat Niittylän lähipiirin. Koulutiellä viihtyvästä ja myöhästelevästä pikkutytöstä kasvoi myöhemmin hyvä kirjoittaja, kiinnostus heräsi erityisesti runoja ja teatteria kohtaan. Hämeenlinnan Suomalaisen yhteiskoulun kautta elämä vei kuitenkin Helsinkiin tekstiilitaiteen pariin.
Vappu Niittylän rinnalla luovalla alalla toimi myös puoliso, graafikko Holger Erkelenz, joka oli muun muassa tunnetun mainostoimisto SEK:n perustajia. 1960-luvulla pariskunta hankki kesäkodikseen pienen ”torpan” ulkorakennuksineen taiteilijan lapsuuden kotiseudulta. Niittylä rakasti pihan kasveja ja päiväkirjoihin hän tallensi varsinkin lintuhavaintoja. Eläkeikäisenä hän viihtyi Pälkäneen kodissa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Torpan rakennusperintöä vaalittiin muuttamatta taloa ja korostamalla vanhaa esineistöä. Tekstiilejä omassa kodissa oli kuitenkin aina niukasti. Vaatimattomuus ja yksinkertaisuus olivat hänen sisustusihanteensa.
Vappu Niittylä-Erkelenzin piirteikkäässä olemuksessa oli erityinen laatu – taiteilija oli kesäaikaan tuttu huivipäinen pyöräilijä tiellä. Hänen muistonäyttelynsä Tekstiilitaidetta ja luonnoksia oli avoinna heinäkuussa 2017 Pälkäneen pääkirjasto Arkissa.
Designmuseon kokoelmissa ei ole yhtään Vappu Niittylä-Erkelenzin tekstiiliteosta, mutta tekstiililuonnoksia kokoelmassa on lähes 40 ja lisäksi kokoelmassa on valokuvia. Lisäksi Niittylä-Erkelenzin sukulaisten kanssa on sovittu uudesta lahjoituserästä, johon kuuluu muun muassa vesiväriluonnoksia.
Teksti on julkaistu Designmuseon verkkosivuilla 4.4.2020, jolloin muotoilijan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
Kirjoittaja: Jaakko Simola (Tekstin pohjana on ollut Pälkäneen joulu 2017 -lehdessä aiemmin julkaistu Jaakko Simolan artikkeli. )
Lähteet:
Keskustelut Niittylän suvun jäsenten kanssa vuonna 2017
Tekstiilitaiteilija Vappu Niittylä-Erkelenzin haastattelu 14.3.1990 haastattelijana Leena Svinhufvud / Designmuseo, Helsinki
Vappu Niittylän sana tekstiiliteollisuudelle. Kaunis koti 6/1960.
Kansikuva: Foto-Rautavuo