Norjalaisen Daniel Rybakkenin lapsuudenhaaveena oli alun perin ryhtyä keksijäksi, mutta jo varhain hän tiesi ryhtyvänsä muotoilijaksi. Muotoilu oli jo norjalaisessa lapsuudenkodissa vahvasti läsnä. Hänen molemmat vanhempansa työskentelivät alalla: äiti kuosisuunnittelijana ja isä graafisena suunnittelijana. Myös mekaanikkona työskennellyt isoisä oli Rybakkenille vahva esikuva hänen suunnittelijan urallaan. Rybakkenin ideana oli jo varhain yhdistää muotoilussa kekseliäisyys, tieto ja estetiikka sekä eri suunnittelualat. Muotoilija perusti vuonna 2008, vain 24-vuotiaana, oman studion. Siitä asti hän on työllistänyt itsensä ensin uniikkien teosten valmistajana ja myöhemmin myös eri teollisuusyritysten palveluksessa kuten italialaisissa valaisinyrityksissä.
Oman tiensä kulkija
Rybakken pyrkii välttämään design-blogien seuraamista. Hän haluaa synnyttää ideansa omaa tietään kulkien ilman liiallista vaikutusta vallalla olevista trendeistä. Sama ajattelu heijastuu Rybakkenin perheen nykyisen kotipaikkavalintaan. Perhe asuu Göteborgissa.
”Tukholmassa on kova kilpailu muotoilualalla, eikä muotoilijoiden tarvitse hakeutua kansainvälisille areenoille, imu Tukholmassa on sen verran kova, mutta myös samankaltaisuus, jota pyrin kaikin keinoin välttämään”.
Vanhassa ompelutehtaassa sijaitsevasta studiosta on vain kivenheiton matka juna-asemalle, josta pääsee lentokentälle. Göteborgista on lähdettävä maailmalle, jos haluaa pärjätä työssään, ja siitä Rybakken pitää.
”Kansainväliset projektit ovat aina olleet vahvassa roolissa työssäni”.
Artek teki Rybakkenista huonekalusuunnittelijan
Artek kutsui nuoren valaisinsuunnittelijan huonekalusuunnittelun pariin vuonna 2017 palkkaamalla hänet toteuttamaan projektin, josta syntyi vaatenaulakko ja penkki. Nyt lähiaikoina Artek on julkistamassa Rybakkenilta Kiila-sarjan, joka on uunituoreena esillä Designmuseon näyttelyssä. Rybakkenia kiehtoo haaste yhdistää valaisinsuunnittelussa rakentamansa omintakeinen tyyli huonekalusuunnitteluun. Innovaatiot, teknologia ja eleganssi ovat vahvasti läsnä.
Valaisinsuunnittelussa hän on tutkinut paljon valon ja varjon merkitystä. Yhdessä ne muodostavat maagisen ja poeettisen vaikutelman hänen innovatiivisissa valaisinsarjoissaan. Rybakken osoittaa haastattelutilassa ulkovalon heijastamaa varjoa kokoushuoneen seinällä.
”Varjojen heijastuksia olen seurannut aina, mutta vain sisätiloissa, en koskaan ulkona”.
Samaa kekseliäisyyttä ja kauneutta hän pyrkii yhdistämään Artekille tekemässä suunnittelussa.
”Artekissa voin tehdä materiaalikokeiluja, en ainoastaan käyttää puuta. Artekin ideanahan on ollut alusta asti olla uutta luova ja se sopii minulle”.
Rybakken ei ole käsityöläistaustainen, kuten huonekalusuunnittelijat usein ovat. Idea tuotteeksi syntyy ensin kovalla työllä hänen päässään. Lopulta idea päätyy yrityksessä dialogin kautta valmistukseen. Uuden kokeilu on hänen intohimonsa ja sitä hän pääsee taidokkaasti yhdistämään myös suomalaisyrityksessä.
Perhe tärkeässä roolissa
34-vuotias Rybakken on ikäisekseen saavuttanut paljon. Kysymykseen, missä hän näkee itsensä viiden vuoden päästä, hän toteaa, että toivoo voivansa olla projektien parissa, joissa voisi keskittyä muutamiin laadukkaisiin projekteihin vuodessa ja palkata itselleen työntekijän. Rybakkenilla on kaksi pientä lasta ja juuri nyt hänestä tuntuu, että voi hieman hengähtää ja miettiä tulevaa, kun nuorimmainen on jo kaksi vuotta vanha.
Hän haluaa uransa ohella olla vahvasti läsnä lastensa elämässä ja myös sen vuoksi toivoo, että lähivuosina voisi keskittyä suunnittelussa muutamiin projekteihin vuodessa. Haaveen mahdollistaa myös asuminen Göteborgissa, jossa elämiskustannukset ovat pääkaupunkia huomattavasti pienemmät. Perhe on suunnittelijan mukana Helsingissä ja näyttelyn avauduttua suunnitteilla on tutustua ainakin Alvar Aallon kotitaloon Munkkiniemessä.
Maailman tilanne huolestuttaa
Ennen varsinaisen haastattelun alkua rennon ja tyytyväisen oloinen muotoilija kertoi kuulleensa, että ruotsinkielisten suomalaisten asema Suomessa ei enää ole niin vahva kuin aiemmin. Aiheesta päädyimme keskustelemaan lopulta Euroopan tilanteesta yleensä, josta Rybakken oli kovin huolissaan. Äärinationalistien nousu ympäri Eurooppaa ja minä-keskeisyys ovat kovaa vauhtia tuhoamassa sitä kaikkea hyvää, jota Eurooppa on edustanut. Lopuksi onkin luontevaa kysyä suunnittelijalta, että miten hän näkee oman suunnittelunsa keskellä maailman myllerrystä.
”Työssäni valan uskoa tulevaan keskittymällä laatuun, ja olemalla syyllistymättä liikaa elitismiin, jollainen kuva designissa helposti rakentuu korkeilla hinnoilla”.
Daniel Rybakkenin näyttely Daylight and Objects on esillä Designmuseon Galleriassa 8.6.-26.8.2017
Teksti ja haastattelu: Päivi Balomenos.
Kuva yllä: Kalle Sanner.